Petosta

Jonain päivänä meidän kaikella kauniilla
ei ole sulle väliä
Jonain päivänä meidän tarinalla
ei ole sulle enää arvoa
Suljet oven perässäs
kun mä jään turtana sua suremaan
Näet toisen naisen edessäs
ja hetken et jää murehtimaan
Kokeilet toista vakoa
onhan se sentään erilaista
Siinä sun maatessa
toinen nainen kainalossa
alat kaivata vanhoja aikoja

Ja siellä minä sinua odotan
yhä turtana surusta
Kuukauden päivät pidän vihaa
kunnes jatkamme ilman huolta
Kaikki ei särkynyt
mutta luottamukseni on lähtenyt
Vanhoina istutaan vieretysten
hiljaa
koska minulla ei ole sinulle enää sanottavaa

Onnea

Painan pääni sinua vasten,
olen tässä vain sinua varten
Kainalossas imen lämpöäs,
varastan rakkauttas
Eikä kukaan muu, ei kukaan muu,
ole niin tärkeä mulle
Maailma katoaa,
vaikeudet syvyyksiin uppoaa
Sylissäs kaikki on oikein,
millään lähde pois en

Vaan tulee aika jatkaa taas matkaa,
vastuun suohon sukeltaa
Kyyneleesi kertoo kaiken
antaa mulle vastauksen
Enkä enää rakkauttas epäile,
en epävarmuudessa säntäile
Kun aika viimein koittaa,
liityt mukaani matkaan
Tehdään elämää yhdessä
ja pysytään toistemme sydämissä

(Kuva: http://www.freedigitalphotos.net/)

Häpeällistä

07.02.2011

Harjoittelen kuolemista
eikä millään ole enää väliä
Häpeä on tuskallista
enkä tahdo ansaita enää muuta
Puristuksissa kylmän ja kuuman välissä
Sivistyksessä on se vitun iso aukko
joka kalvaa tuolla sisimmässä
Se on kidutusta kaikki, vaiko?

Valitsin tämän tieni
ja kun päivä on tyyni
tahtoisin lopettaa päiväni
Mut vain kun muistan rakkaani
sisin käskee mua jäämään
Pyörittelen käsissäni kynää
ja mietin miten päädyin tähän elämään
Roskaa, mä lähen vetää!

Helvetti kun raastaa
kun mä tiedän jo mitä teen
On se arpapeliä tappavaa
mut en tiiä minne muuallekkaan meen
Heitä kohtalon noppaa
suoraan mun silmään
Ansaitset mulle kostaa
kun olen näin jästipää!


(Kuva: http://www.freedigitalphotos.net/)

Kaipausta

Tyttö katsoo poikaa, joka pukee ylleen takkiaan
"Onks sun pakko mennä?", tyttö kysyy surkeana
Poika ei vastaa, selkänsä kääntää
Huokaisee viimein ja tokaisee:
"Miksen sais nähdä ystäviäni?"
"Mutta käyt siellä joka päivä!
Näet heitä enemmän kuin minua!",
tyttö parkaisee
ja silmiin nousee
nuo karvaat kyyneleet

Poika lähtee,
tyttö pakkaa tavaransa,
katsoo viimeisen kerran taaksensa
Ja jättää yhteisen asunnon
kyyneleet ottavat elämän
Tyttö ei palaa enää koskaan

Pojan ystävät sanoo:
"Jätä se muija, kun se sua noin komentelee!"
Mutta poika puristaa käden nyrkkiin
ja kyyneleet uhkaa nousta silmiin
"En mä lähtemistä edes harkitse,
koska tämä tyttö näytti mulle rakkauden"
Poika nousee
vauhdilla kotiin lähtee
Tulee ryminällä ovesta sisään
huutaa tyhjään asuntoon:
"Anteeksi rakas,
tahdoin heti luokses takas!"

Asunto huutaa tyhjyyttään
Poika näkee, ettei ole tytön tavaroita enää
ja tiputtaa avaimet lattialle,
sortuu itsekin kontalle
Nyt on aika luovuttaa
elämä lähti ovesta ulos
Eikä palaa enää
Ja pojasta tulee mies
joka ei tunne rakkautta
enää ketään kohtaan
Suunnittelee
ja vuoden juomisen jälkeen
vie hengen itseltään