Joulu

Tunsin iholla lämmön
etelän auringon
Miksi silti tuntea vain tahdoin
nipistyksen pakkasen?
Joulu kun ei ole mitään
ilman kuusta
ja koristeita
Ilman laulua
ja joitain lahjoja
Ilman lasten iloa,
kun he avaavat paketteja
ja aikuinen katsoo vierestä,
iloitsee lapsen ilosta
ja hiljaa hymyilee
Joulu ei ole mitään
ilman pakkasta
ja lunta
Joulu palmujen alla
on kuin ruoka ilman makua
Ja kun tarkemmin ajattelee,
ei jouluun tarvita lopulta
kuin kaksi asiaa,
näet rakkaita ihmisiä
ja joulun ilosanoma.




(Kuva: http://i.imgur.com/OTuK6.jpg)

Itsenäisyyspäivä

Itsenäinen valtio
Mitä se merkitsee?
Rauhan aihio
vai eripurako vallitsee?
Ei, ei Suomi ole sitä

Mitä mun kaltainen nuori
vois itsenäisyydestä ymmärtää?
En mä oo nähnyt sotien kauhuja,
en runneltuja peltoja
enkä leskien miljoonia kyyneliä
Mut mä olen nähnyt ehjän maan,
sen jonka sitkeys rakensi

Ja jos totta puhutaan
en haluis täältä pois milloinkaan
Vaikka minne tahansa lämpimään
voisin mä muuttaa,
tiedän sen, etten voisi koskaan
sitä maata näin aidosti rakastaa 

 

(Kuva: http://www.arvopaperi.fi/multimedia/archive/00077/suomi_77454a.jpg)

Hyvä ero

Suutuin sinä iltana,
jona tajusit että petän sua,
kun haistoit mun vaatteissa

veljes parfyymin tuoksua
Vähät mä välitin sun tunteista
onhan mulla omiakin
Tää on ollu jo kauan surkeeta
on ehkä lopettaa jo aikakin

Kun olit lähtenyt,
aloin uudestaan miettimään
et olikohan järkevää nyt
Sun sylissäs oli lämmin
ja osasit lohduttaa
Oikeestaan iltaisin
tahtoisin vain sun viereen nukahtaa
Mut lähteissäs löit kiinni sen oven
ja itkemiseen ei oo varaa

Enkä ois jaksanu kattella
sitä sun jatkuvaa juomista
Veljes ei juo, eikä polta
sä teet molempia
ja olet muka paha poika
Ehkä tarvitaan hieman uskoa,
että voi aloittaa alusta
Mut sentään mun ei tarvitse
uusiin vanhempiin tutustua    


(Kuva: http://www.terve.fi/sites/default/files/styles/node-page/public/media/VOI_HYVIN_uusi/Parisuhde_ja_seksi/57307576.jpg)

En kelvannut

Sä valitsit sen,

tytön epätavallisen

Mä jäin tähän miettimään,

miksen mä kelvannutkaan

Oon liian tavallinen

Oon tyttö, joka ei oo kaunis,

ei erikoinen

tai ristiriitainen

Ja siksikö en kelvannut?

Sä katsoit siihen,

tyttöön erilaiseen

Sä jäit siihen miettimään,

että haluut hänet tänään

Oon liian tavallinen

Oon tyttö, joka ei oo kaunis,

ei erikoinen

tai ristiriitainen

Ja siksikö en kelvannut?

Se tyttö meikkaa liikaa

ja katsoo usein telkkaa

Se ei jäänyt vain miettimään

vaan se alkoi sun kans toimimaan

Oon liian tavallinen

Oon tyttö, joka ei oo kaunis,

ei erikoinen

tai ristiriitainen

Ja siksikö en kelvannut?

Sä oot sellainen jätkä,

joka polttaa sätkää

ja sä oisit myrkkyä mulle,

vettä mun tulelle

Sä oot renttu,

mut niin haluttu

Mä halusin sut silloin,

mut nyt parempi näin on

Oon liian tavallinen

Oon tyttö, joka ei oo kaunis,

ei erikoinen

tai ristiriitainen

Ja siks toiselle kelpaan 

(Kuva: http://www.supersaver.fi/valokuvakilpailu/mediacontent/preview/Kaipaus-1431.jpg) 

Mä oon täällä

Aamulla sä puet vaatteet
mä esitän nukkuvaa
Sä aamupalan teet
etkä haluu herättää mua
Lähdet antamatta mulle suukkoa
enkä voi kuin ajatella
miksen enää rakasta sua

En pidä susta
kun et enää halua maksaa kaikkea
ajattelet vain olevas mulle velkaa
Enkä pidä enää susta
kun aloit kasvattaa pitkää tukkaa
ja rumaa partaa
En näe sussa enää iloa
vain työtä
ja uran luomista

Mä oon ehjä
ja särkynyt
Mä oon tässä
ja lähden nyt
Mä oon täällä
ja elän nyt

Tulet kotiin ja suukotat
mut kylmästi
et osaa enää tuntea
ja siksi en pidä sinusta enää
Enkä pidä susta
kun et enää koske mua muuten vaan
etkä hyväile huulilla
En pidä susta enää
kun et saa mun rintaa läpättämään

Mä oon ehjä
ja särkynyt
Mä oon tässä
ja lähden nyt
Mä oon täällä
ja elän nyt

Koska mä oon ehjä,
oon särkynyt
Koska mä oon tässä,
mä lähden nyt 
Nyt oon täällä,
mä elän nyt

Miten paljon sua satutin?

Joskus vielä muistan sut 
ja kaiken mitä koimme 
En oo sua unohtanut
vaik hetken vain yhtä olimme 
Nyt muistan taas mitä tein 
tuotin pettymyksen 
ja sulta unelman vein 

Hän saapui niin yllättäen 
en osannut odottaa 
Vakuutin vain itsellein 
että sua tahdon rakastaa
Mut kun hän ilmestyi
mä unohdin kaiken 
ja jätin sut taas yksin 

Muistan kun uskouduit mulle 
enkä mä oikeesti välittänyt
Annoin itseni heti vain hänelle 
enkä sua ees muistanut 
Nyt yksin hiljaa mietin
miten saatoinkaan tehdä sen 
Miten paljon sua satutin? 

Hänkään ei ollut minulle se oikea 
ja nyt jään taas miettimään 
olisitko se sittenkin ollut sinä 
Mitä meninkään tekemään 
kun jätin sut yksin matkaamaan
Ja ehkä yhä vieläkin 
sä yksin mua iltaisin kaipaat

Lupa

Sumussa aamun
seisomme
toisillemme hymyilemme
Usvassa aamun
kysyt multa kuiskaten
tuunko sun vaimokses

Suostun,
en mieti hetkeekään
Oot mun koko elämä
enkä ketään toista koskaan
voisi näin rakastaa
Mut viel on yks ongelma
ja se on mun isä-pappa

Hei isi,
anna lupa
Kyllä hän mua rakastaa
Pliis isi,
anna lupa
Kyllä hän mua elämäs kantaa

Isän katse on tiukka
ilme ehkä vähän vihainenkin
Mut ei isä oo ankara,
varmana se antaa luvankin
Sormukset on jo valittu
Isä, sano vaa joo

Hei isi,
anna lupa
Kyllä hän musta välittää
Pliis isi,
anna lupa
Kyllä hän mua elättää

Isä katsoo pitkään
hiljaisuus huonetta kiertää
Isä miettii kauan
kultani alkaa jo pelätä
Mut hetki hetkeltä
isän ilme kevenee
Hän hymyilee
ja uskomatonta
mutta silti totta:
hän meitä syleilee

Hei isi,
annoit luvan
Tiedät, hän mua rakastaa
Hei isi,
annoit luvan
Tiedät, hän mua elämäs kantaa

Hei isi,
jee jee
Hei isi,
rakastan sinuakin!


(Kuva: http://www.celebratingmarriage.org/assets/images/Bride_n_Groom_2.JPG)

Veli veljeään

Hän katsoo
minä tunnen sen
Hän katsoo minua,
hän tahtoo minua
Vain kerran sortunut olen,
toiseen suostu en

Veli veljeään ei kunnioita,
kun minä olen siinä välissä
Hän mittaa,
hän himoaa
Pakenen rakkaani huomaan

Kultani kainalosta,
peiton turvista
mä katson hänen rujoa,
niin kovaa ulkomuotoa
Kun tekee mieli suostua,
turvalliseen syliin muistan painautua

Hän ajattelee minua
hän ei vain tunnusta
Hän rakastaa minua
mutta ei kauniilla tavalla
Olen vain lihaa,
vain saalis
hänen metsästävän silmänsä alla

Veli veljeään ei kunnioita,
kun minä olen siinä välissä
Hän mittaa,
hän himoaa
Pakenen rakkaani huomaan

Kun vuodet kuluvat,
minä pelkään,
että veli nousee veljeään vastaan
Minä itken,
kun veli käy veljeään tappamaan

Ja veli veljeään ei kunnioita,
kun minä olen siinä välissä
Hän mittaa,
hän himoaa
Pakenen rakkaani huomaan

Ei,
ei,
ei veli veljeään
kunnioita,
Ei veli veljeään
enää rakasta



(Kuva: http://yle.fi/ecepic/archive/00429/Viha_aggressio_v_ki_429425b.jpg)

Meteliä

Musiikin jyskeessä
näkyy miehen katse
sen mitatessa
naisen sopivuuden aste
Hän käyttäytyy
kuin herrasmies
Siten näyttäytyy
ja kuka ties
ehkä hän jotenkin
sellainen onkin

Nainen nostaa metelin,

kun se mies häneen tarttuu
Ja mies miettiikin
kannattiko tähän edes ryhtyy
Kun veljes naista lähdet koittamaan,
voi olla,
että karvaan lopun joudut kohtaamaan
ja olet nolla

Veljes sen tietää
kuinka häntä selkään puukotit
Vaik mukana oli viinaa
silti rajan sä ylitit
Jokainen sana,
jokainen kosketus
oli rikosta
eikä auta unohdus

Veljekset ei enää oo
niinko ilvekset
Eikä enää iloo
vaan vihan kirveet

Mut entäs se nainen?
Hän kärsii,
kun välit veljien
rikki järsii
himo liian ikuinen
Ja väliin jää
aina nainen

(Kuva on suomalaisesta elokuvasta Härmä (2012))

Kaljaa

Sitä ne hokee,
että tartu tilaisuuteen
Ei se ain oo helppoo
koita vaikka
Mut on tässä silti
aina jotain hyvääkin

Vaikka elämä ottaa
se joskus myös antaa
Pian taas voidaan
ottaa kaljaa

Sitä ne sanoo,
että hei hymyile
niin kaikki huomaa
Mut nii mä hymyilenki
omalla tavallani

Siinä elämässä on jotain
sitä jotain hauskaa
kun samalla se luo tuskaa
Mutta kyllä mä hymyilen
Älä äiti murehdi
otan vain tän yhen oluen
Ja tanssin vain tän yhen illan

Ystävyys

Ystäviä on monenlaisia. Sellaisia, jotka eivät lähde koskaan. Toisaalta myös sellaisia, jotka lähtevät liian pian.

Ystäviä on ehkä helppo tehdä. Ystävyyttä on helppo ylläpitää, pitää yhteyttä toiseen ja välittää. Vaikeinta on päästää irti. Vaikeinta on myöntää, ettei toinen enää palaa. Joskus vaan pitää hyväksyä. Joskus on pakko päästää irti...

***

Kevät,
talvi väistyy
Pitäis iloks kääntyy,
kun ilmakin paranee
Mut mielessäin vain talven
pahin myrsky pauhaa,
en saa rauhaa

Kaikki vain siksi,
et taisit pois lähtee
etkä varmaan
tahdo takaisin tulla
Usvassa tää elämä
harhailee
kunnes kuolee

Lähdit ja nyt tiedän
valheita liian kauan
mä sulta kuuntelin
Toivosta nyt luovun,
vaikka odotan sua
vielä takaisin
Ja kyyneleet

Taisit lähtee
etkä varmaan
tahdo takaisin tulla

***

Kidutan itseäni
kuritan itseäni
riivin ja raavin
Kyynelehdin
huudan
kärsin
Se on kaipaus

Minä vuodan,
en verta
en kyyneliä
Vain tuskaa
ehkä osa kyyneliä
mut suuri osa
vain tuskaa

Kidutan kidutan,
kun sua kaipaan
Yöllä nimeäs huudan
unissani
Tapa mut ennemmin
Älä mee!
Mut menit jo
ja mä vuodan
vain kyyneliä

(Kuva: Kaj Stenvallin maalaus "Eläköön se pieni ero")

Prinssi vs. Narri

Kirjoitettu: 17.1.2012

Prinssini,
olet elämäni
Narri,
vihaan sinua
Prinssini,
ruokit sieluani
Narri.
sinä tuhoat sen
Prinssini,
valaiset tietäni
Narri,
sinä pimennät sen
Prinssini,
ansaitset hymyni
Narri,
et ansaitse mitään
Prinssini,
täytät toiveeni
Narri,
sinut teloitetaan

(Kuva on Walt Disneyn elokuvasta "Prinsessa ja sammakko")

Kipua

Monta kertaa päivässä
tulee se olo
että lähden
Monta kertaa päivässä
tulee se olo
että pakenen
Ei elämä pala uomiinsa kuitenkaan
ei pelasta kukaan
ei enkeli voi mua kantaa turvaan

Monta kertaa päivässä
tulee se olo
etten jaksa
Monta kertaa päivässä
tulee se olo
etten jatka
Ei ne lopeta
vaikka pyytäisin
ei ne anna armoa
vaikka anoisin

Eikä kukaan kuule
mua täältä kaiken alta
Enkä uskalla kertoa
etten saisi taas turpiin
niiltä pojilta

Mut monta kertaa päivässä
pitäisi tulla se olo
että mä jaksan
Monta kertaa päivässä
pitäisi tulla se olo
että mä kerron
Kun vain uskaltaisin
Kun en vain tuntisi
olevani näin yksin

Älä nosta nyrkkiäs toista vastaan
Älä nosta sanojas toista solvaamaan
Mitä sä siitä saat,
jos toisen saat murtumaan?
Anna nyt olla vaan,
älä ryhdy kiusaamaan

Anna ennemmin yksi hymy,
joka päivä vain yksi
Jollekin sellaiselle,
joka surulliselta näyttää
ja sano kaunis sana,
niin ehkä hänestä
ei pääse aika jättämään


Omistettu kaikille kiusatuille!

Kirjoitusta

Kirjoitettu 17.1.2012

Kynä kirjoittaa
minä ajattelen
Mistä muustakaan
minä kertoisin
kuin sinusta?
Juoksen ulos,
tuuleen huudan
ja lumi kuuntelee
Nimeäsi vain tahdon toistaa
Maailmalle rakkautta huutaa
ja taas mä kirjoitan
vain samaa vanhaa tarinaa
Kynä kirjoittaa
minä tuskailen
aina kun kaukana oot
Mun rauhan maa
on sylissäs
ja hymyysi sukellan
Huudan tuuleen,
heittäydyn lumeen
Mut sä nostat mut seisaalleen
ja vierivä kivi jää paikoilleen
Kynä ei enää kirjoita
mut minä vielä ajattelen
vain sinua

(Kuva: http://sky-wallpaper.com/uploads/2010-12/girls-wallpaper/1292382862-RPKMKT9.jpg)

Surua

Miksi kerroit?

Kyyneleissä ei oo voimaa,
ne ei voi sua pelastaa
Suruni vaan uuvuttaa,
mut ei se voi sua auttaa
Ystävä, miksi kerroit sen mulle?
En mä salli sitä sulle
Sä et saa kuolla pois

Syksyn lehdet putoaa puista
Välitin mä ihan liikaa susta
Sydämellä taas raskas taakka,
kun luotani matkasit pois
Et ollut suuri rakkauteni,
mut olit rakas ystäväni
Tämä tyttö itkee suruaan pois,
kun tuo poika lähti elämästään

Nyt mä pelkään,
kun kerroit että niin käy
Kuka mulle siitä kertoo,
kun sä ystävä lähdet lentoon?
Ei, et saa sä kuolla pois,
vanhoilla päivilläsikin luonani oot



Missä hän on?

Missä hän on?
Lintuna puussa
vai hiutaleena lumisateessa
Missä hän on?
Sutena harmaassa hangessa
vai hiukkasena maan mullassa

Kerto:
Niin missä siis oot?
Kadonnut ystäväni,
tuuleen temmattu
ja ikäväni kasvaa
sun hautas äärellä

Missä hän on?
Äänenä ihmisvilinässä
vai hiljaisuutena äänettömyydessä
Missä hän on?
Kalana meressä
vai pisarana vedessä

Kerto:
Niin missä siis oot?
Kadonnut ystäväni,
tuuleen temmattu
ja ikäväni kasvaa
sun hautas äärellä

Välisoitto:
Kuljet mukana
kyyneleissä
sormissa
paidan vetoketjussa
askeleissa
toisten puheissa
mun huulilla
Mut et vain enää
sä luonani oo

Kerto:
Niin poissa sä oot
Lähtenyt ystäväni,
tuuleen temmattu
ja ikäväni kasvaa
sun hautas äärellä

Tekstit ja kuva: © Kaisa Kopiointi ehdottomasti kielletty!