Kaljaa

Sitä ne hokee,
että tartu tilaisuuteen
Ei se ain oo helppoo
koita vaikka
Mut on tässä silti
aina jotain hyvääkin

Vaikka elämä ottaa
se joskus myös antaa
Pian taas voidaan
ottaa kaljaa

Sitä ne sanoo,
että hei hymyile
niin kaikki huomaa
Mut nii mä hymyilenki
omalla tavallani

Siinä elämässä on jotain
sitä jotain hauskaa
kun samalla se luo tuskaa
Mutta kyllä mä hymyilen
Älä äiti murehdi
otan vain tän yhen oluen
Ja tanssin vain tän yhen illan

Ystävyys

Ystäviä on monenlaisia. Sellaisia, jotka eivät lähde koskaan. Toisaalta myös sellaisia, jotka lähtevät liian pian.

Ystäviä on ehkä helppo tehdä. Ystävyyttä on helppo ylläpitää, pitää yhteyttä toiseen ja välittää. Vaikeinta on päästää irti. Vaikeinta on myöntää, ettei toinen enää palaa. Joskus vaan pitää hyväksyä. Joskus on pakko päästää irti...

***

Kevät,
talvi väistyy
Pitäis iloks kääntyy,
kun ilmakin paranee
Mut mielessäin vain talven
pahin myrsky pauhaa,
en saa rauhaa

Kaikki vain siksi,
et taisit pois lähtee
etkä varmaan
tahdo takaisin tulla
Usvassa tää elämä
harhailee
kunnes kuolee

Lähdit ja nyt tiedän
valheita liian kauan
mä sulta kuuntelin
Toivosta nyt luovun,
vaikka odotan sua
vielä takaisin
Ja kyyneleet

Taisit lähtee
etkä varmaan
tahdo takaisin tulla

***

Kidutan itseäni
kuritan itseäni
riivin ja raavin
Kyynelehdin
huudan
kärsin
Se on kaipaus

Minä vuodan,
en verta
en kyyneliä
Vain tuskaa
ehkä osa kyyneliä
mut suuri osa
vain tuskaa

Kidutan kidutan,
kun sua kaipaan
Yöllä nimeäs huudan
unissani
Tapa mut ennemmin
Älä mee!
Mut menit jo
ja mä vuodan
vain kyyneliä

(Kuva: Kaj Stenvallin maalaus "Eläköön se pieni ero")