Sekavaa

Lumen kaiku
ja vaalea kuu,
joka möllöttää päivällä taivaalla
Epävireinen laulu
ja luokseni taas tuu,
niin hukutan sinut rakkaudella
Ohra kasvaa taas pellolla,
kun oot jo poissa,
eikä kyyneleeni enää auta
Luulin et meidät täytettiin rakkaudella,
kun elimme siinä suossa
Ja meillä oli tehtävä
Suvaitsemattomuuden muurit piti murtaa
kun teimme sopimattomia
ja minä tunsin niin paljon syyllisyyttä
Nyt on edessäni pelkkää mustaa
kun teit unelmistani nukkuvia
Tuntui se olevan suurta vääryyttä
Sinä sika!
Halusit tappaa minut alusta lähtien
Kuu taivaalta tippuu päälleni
ja olen yhtä kuin kuollut

(Kuva: http://www.freedigitalphotos.net/)